Lupasin kertoa teille, miten remontti täällä mökillä edistyy. No, kyllähän tuo edistyy, mutta hiljaa hyvä tulee, sanotaan. Kun ostettiin paikka, päätettiin että rakennukset kunnostetaan restaurointityyliin, eli se mikä on vielä ok kunnossa säilytetään, mutta huolletaan. Se mikä on vaihdon tarpeessa, uusitaan, mutta aikakauden mukaisesti, vanhaa kunnioittaen.
Ostimme mökin noin tasan vuosi sitten, näihin aikoihin, syksyllä. Alkuun otimme eri puolilta mökkiä materiaalinäytteitä, halusimme varmistua siitä onko mökki turvallinen, eli, että onko siellä hometta, asbestia tai pah-yhdisteitä. Kun näytteet osoittivat kaiken olevan kunnossa noilta osin, eli mitään terveydelle haitallista uhkaa ei ollut, uskalsimme aloittaa remontin suunnittelun.
Loppuvuodesta mies aloitti saunatuvan lattian purkamisen. Paljastui, että rakenteet olivat tulleet tiensä päähän. Osa lattian kannatinlaudoista oli lahonnut ja katkennut, jolloin eristeet olivat pudonneet alas maapohjan päälle. Emme siis selviäisi pelkillä lattialautojen vaihdolla, vaan oli selvää, että koko lattia kaikkine rakenteineen tuli poistaa, ja rakenteet uusia.
Paljastui myös, että saunatuvassa on tuulettumaton rossipohjarakenne, tyypillinen 60-luvulla käytetty rakenne. Avoin maapohja ja betonista valettu kivijalka. Purkaminen laajeni kivijalan kunnostamiseen ja siihen tehtäviin tuuletusaukkoihin.
Sitä ennen tuli vielä tarttua lapion varteen, poistaa höttömaa-aines ja noin 30 cm hiekkaa rakennuksen alta. Jokunen yksittäinen kivenmöhkälekin katsottiin parhaaksi poistaa samalla. En voi sanoa tätä työvaihetta mitenkään kevyeksi. Onneksi mies sai siihen vähän apuja nuoremmasta polvesta.
Alapohjaan lisättiin eristeet, niitä ei siellä aiemmin ollut laisinkaan. Varsinaisen lattian rakenne, ja lattian alla olevat eristeet uusittiin kokonaan. Lisäksi lattiaan laitettiin aiempaa vahvempi eristekerros, jotta saunatuvassa voi yöpyä talvellakin, mahdollisten reippaampienkin pakkasten aikaan.
Lisää yllätyksiä
Näinhän se on, yksi asia johtaa toiseen, ja toinen taas kolmanteen jne. Niin nytkin. Jossakin vaiheessa, kun lattia oli jo purettu. Alkoi pohdinta siitä miten tuulensuojapaperin saa nätisti vedettyä jo olemassa olevan, säilytettäväksi päätetyn seinäpaneelin alle. No, ei mitenkään, koska sen tulee olla liitoskohdistaan huolella teipattu, ja ehyt kokonaisuus.
Lisää pohdintaa, mitä tehdään? Vaihdetaanko kuitenkin myös seinäpaneelit? Päätettiin vaihtaa, vaikka vanhat näyttivätkin päälisinpuolin vielä ihan mukiin meneviltä. Kun mies aloitti seinäpaneelien purkamisen, toivoimme sen alla olevien villojen näyttävän hyvältä, mutta, auts. Huh, ja hyi! Villat saivat kyllä myös heti oitis kyytiä. Niissä oli 60-vuoden ajan hiirulaiset juhlineet, tehneet koloja ja pissineet.
Joku kokeneempi sanoo varmasti nyt, oishan tuo pitänyt tietää ilmankin. No joo, varmasti näin, mutta jos ei ole kokemusta on vaikea osata ennakoida. Vasta kun näkee, niin silloin tietää varmasti. Ehkä me jo opittiin jotain, koska päätettiin purkaa varmuuden vuoksi vielä kaunis kattokin, ja kurkistaa tuuletustilaan miltä siellä näyttää.
Onneksi edes siellä näytti oikeinkin hyvältä. Pari vanhaa ampiaispesää siivottiin pois, ja piippu tarkistettiin. Piipun ympärillä ei ollut palovillaa, se lisättiin. Eristekerrosta vahvistettiin kattorakenteessakin, ja hiiriverkko asennettiin seinän ja katon reunaan, kuten asennettiin lattiarakenteessakin lattian ja seinän reunaan. Lattiassa osin myös keskiosiinkin.
Viimeistelyä ja pohdintaa
Tänään mies on vahannut uv-suojan sisältävällä vahalla saunatuvan katon ja seinät, koska emme halua puun sävyn auringonvalon vaikutuksesta muuttuvan. Seuraavana hän aikoo hakea lattianhiomakoneen, jotta pääsee hiomaan lattian, ja tämän jälkeen on vielä edessä lattian lakkaus.
Katon ja seinän paneelit on kiinnitetty 60-luvun tyylin mukaisesti keskeltä paneelia yhdellä kuparinaulalla, jotka ovat säännöllisen matkan etäisyydellä toisistaan. Sopivia kuparinauloja oli haastavaa löytää. Me päädyimme tilaamaan erikoisliikkeestä.
Katossa on jätetty noin 3 cm ura kattolaudoituksen väliin, kuten alkuperäisessäkin katossa oli.
Viimeistelytöinä on vielä sähköt, jotka ajan hengen mukaan tulee meillä pinta-asennuksena. Alkuperäinen avotakka saa vielä jäädä sellaisenaan. Olemme pohtineet hankimmeko siihen takkaluukut, tai tuleeko siihen joskus kenties jopa takkasydän. No, aika näyttää. Avotakka takkatuvassa on kuitenkin aito ja alkuperäinen.
Ota blogi seurantaan. Laitan tänne ennen ja jälkeen kuvat, kun viimeistelytyöt on saatu tehdyksi.
Raikasta ja aurinkoista syksyä sinulle,
Anne
Vastaa