Juhannusruusut ja huvilan lasiveranna.

Ensimmäinen juhannus mökillä

Mielikuvissani juhannus oli ensimmäinen lämmin päivä pitkään aikaan, tänä kesänä. Saattoi vaikuttaa siltä siksikin, että aloitin kesälomani juhannuksen aaton aattona. Olin aina siihen asti ollut uppoutuneena työntekoon niin intensiivisesti, että en aina laittanut merkille, oliko ulkona aurinkoista, sateista tai ylipäätään lainkaan lämmintä. Nyt olimme kuitenkin ulkona ja aurinko helli lämmöllään, ja lempeä lämmin tuulenvire huolehti siitä, että paarmat eivät päässeet helposti kimppuumme.

Minä ja mieheni nautimme siitä, että saimme viimeinkin viettää leppoisaa yhteistä aikaa perheen kesken. Vapaina arjen velvoitteista. Juhannuksen vieton suhteen olemme aina olleet hyvin perinteisiä. Niin nytkin. Ainoastaan kokko jäi polttamatta, useammastakin syystä. Kohtalaisen puuskittainen tuuli ja ympäristön kuivuus oli syistä ensisijaisimmat. Toisaalta en halunnut sotkea kaunista hiekkarantaamme risuilla, ja lopulta polton seurauksena syntyvillä hiiltyneillä kokon jätöksillä. Sitä paitsi, maisema itsessään antoi jo niin runsaasti ihailtavaa, että emme kokkoa oikeammin kaivannutkaan.

Perinteemme mukaan saunoimme pidemmän kaavan mukaan ja tietenkin uimme. Kun arjen pölyt oli saatu vihtoen karistettua, ja olo oli löylyjen pehmittämä, keskityimme juhannukseen kuuluvan juhla-aterian valmistamiseen. Jokainen osallistui, miten parhaiten vain kykeni. 3-vuotias tomera pikkumies auttoi uusien perunoiden pesussa, ja pappa laittoi perunakattilan kaasuliedelle keittymään. Pappa valmisti, kuten joka juhannus aiemminkin, savustettua lohta. Pikkumiehen äiti oli jo etukäteen valmistanut juhlavat salaatit, ja mumma, joksi minua kutsutaan huolehti kattauksesta.

Juhannuspäivänä pikkumiehen isän kontolle lankesi grillimajassa hikoilu. Hän valmisti avotulella olevalla muurikkapannulla maittavan ja ruokaisan kesäpannun, juhannusaaton juhla-aterian tähteistä.

Tänä vuonna meidän juhannus kesti kokonaisen viikonlopun. Perinteisesti, ei mitään erityistä. Yhdessäoloa ja hemmottelua. Siinä sen taika.

Kerro, millaisia perinteitä sinun juhannukseen kuuluu?

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *